Kalastajia ja kalataloutta

27.3.2015 12.05

Silakkamarkkinoilla myydään nyt ennen kaikkea maustekalaa

Markkinatapahtumat merkitsevät monille silakanjalostajille merkittävintä ja useille jopa ainoaa markkinointikanavaa. Siitä huolimatta silakkamarkkinoiden luonne esimerkiksi Turussa on aikojen saatossa huomattavasti muuttunut, sanoo markkinoita neljännesvuosisada ajan kiertänyt taivassalolainen Pirjo Salonen. Markkinoilta tuttujen Pirjo ja Reima Salosen työnjako on teoriassa melko selkeä. Reima hoitaa kalastuksen ja Pirjo jatkojalostuksen.

pirjo salonen markkinolla
Käytännössä ei asia kuitenkaan ole näin yksinkertainen, sillä erilaiset markkinat sattuvat useasti niin samaan aikaan, että voimavaroja pitää jakaa. Silloin Pirjo lähtee markkinoille ja Reima aloittaa kalan marinoinnin, mitä varsinaiselta kalastustoimelta ennättää.

Taivassalossa asuvien ammattilaisten kierros on selkeä. Se alkaa yleensä Porista, jatkuu sitten Kuopioon ja Saloon. Lahden ja Rauman markkinat osuvat usein melko pahasti päällekkäin.

- Kun aikanaan aloitimme tätä toimintaa, saattoi esimerkiksi Turussa olla yli 30 venettä, joista kalaa myytiin. Viime kerralla veneitä oli paikalla enää neljä, Pirjo Salonen laskeskelee.

 -Tilanne on muuttunut melkoisesti. Ihmiset eivät enää viitsi tulla kauas veneitten luo. Monia haittaa pelko liukastumisestakin, vaikka takavuosina sitä ei koettu esteeksi,

-Kyllä veneille aiemmin päästiin jopa lastenvaunuilla, mutta tilanne on muuttunut ja saman tien on muuttunut markkinoiden tunnelma ja hieman luonnekin, sanoo toinen taivassalolainen, Liisa Vainio, jonka tuotteet myös ovat mestyneet Helsingissä kilpailtaessa vuoden maustekalan sekä vuoden silakkayllätyksen tittelistä.

- Monilla paikkakunnilla, esimerkiksi Raumalla, on silakkamarkkinoilla jo niin paljon tarjolla muunlaista tavaraa kuin kalaa, että silakkamarkkinat sinänsä alkaa olla hieman harhaan johtava nimi, Salonen hymyilee.

Perinteisillä silakanjalostajilla on tällä hetkellä tarjolla lähes pelkästään erilaisia maustekalapurkkeja. Perinteinen suolasilakka käy sekin edelleen jossain määrin kaupaksi, mutta määrät ovat pienentyneet.

- Ennen myytiin jopa kymmenen kilon suolasilakkaämpäreitä, nyt joku saattaa ostaa pari kiloa ja joku vain puolikin kiloa.

- Ihmiset eivät enää osaa käsitellä kalaa niin kuin ennen eivätkä tiedä, mitä suolatulle silakalle pitäisi tehdä. Tähän suuntaan kehitys on mennyt melko voimakkaasti, sanoo Pirjo Salonen oman kokemuksensa perusteella.

reima salonen (4)

Silakkamarkkinoille kuuluvat varsinaisen kalan ohella joka tapauksessa tulleet pysyvästi esimerkiksi saaristolaisleipä ja savukala.

- Me olemme tehneet myöskin silakkapastaa ja lohipasteijoita. Niille löytyy kyllä asiakkaita, mutta ovat kovin työläitä valmistaa, koska se on kaikki käsityötä.Tuoretta silakkaa silakkamarkkinoilla ei enää juurikaan myydä.

silakkapihvit salonen silakkamarkkinat turku
- Me olemme lähteneet pelkästään suoramyyntiin. Toki muutamilla tuottajilla ja ihan hiukan meilläkin, kaloja myydään myöskin myymälän kautta, sanoo Pirjo Salonen.

Kalaa pidetään nykyään terveystuotteena ja suomalaisia kehotetaan käyttämään sitä jo yksistään D-vitamiinin saannin kannalta. Pirjo Salosen mukaan tietämyksen lisääntyminen on tuonut koko joukon asiakkaita. Toisaalta lääketieteelliset seikat ovat heitä myöskin vähentäneet.

- Kaikki eivät voi syödä pieniä kaloja ja siksi meidänkin tuotteistamme noin puolet nahoitetaan potentiaalisia kihtipotilaita varten, Salonen selittää.

Silakkajalosteiden teko onkin käytännössä melkoista tuotekehittelyä.

- Kaikki kastikepohjaiset silakkatuotteet yleensä nahoitetaan Sillä on sekin merkitys, että kalan maku muuttuu nopeammin toivotun kaltaiseksi.

Nykyajalle on Salosen mukaan aika tyypillistä se, että ihmiset eivät osta suuria purkkeja, vaan mieluummin useita pieniä.

- Tarjolla on monenlaisia eri makuja, esimerkiksi meillä niitä on kymmenkunta. Monet ottavat useita pieniä purkkeja voidakseen kokeilla ja hankkivat sitten lisää niitä kaloja, joihin mieltyvät, Pirjo Salonen sanoo.

reima markkinolla

Markkinoita kiertävät ammattilaiset pitävät tarkkaa kirjaa menekistä. Niitten perusteella voi päätellä eri paikkakuntien ja eri aikojen mieltymykset.

- Kyllä tässä jonkin verran on mukana jonkinlaisia muoti-ilmiöitä. Joskus sattuu niin, että joku tietyn tyyppinen kala menee hyvin kaupaksi ja toinen sitten taas ei. Yleensä kyse ei ole myyjä- tai liikekohtaisesta tuotteesta, vaan tilanne on kaikille sama, sanoo Pirjo Salonen.

Kaikista muotioikuista huolimatta selkeitä kestotuotteitakin löytyy. Yksi tällainen on esimerkiksi kaikille tuttu suutarinlohi, josta suomalainen ei tunnu luopuvan.

- Eikä ole syytäkään, Pirjo Salonen vakuuttaa.

- Kysehän on vanhasta ja hyväksi havaitusta kalasta, joka kuuluu monille juhlatilaisuuksiin ja aivan varmasti myöskin jouluun, hän muistuttaa.

Silakan jalostaminen kalastuksesta lopputuotteeksi asti on monivaiheinen prosessi, joka edellyttää paljon käsityötä, taitoa ja huolellisuutta. Esimerkiksi suutarinlohi tarvitsee aikaa viikon verran ennen kuin se on parhaimmillaan.

Syksy on markkinoita kiertäville kala-ammattilaisille ehdottomasti merkittävintä aikaa. Pirjo Salonen sanoo erityisesti pitävänsä Turun suurtorin vanhan ajan markkinoista, joihin pukeudutaankin vanhan mallin mukaisesti.

- Silloin on yleensä jo melko viileää. Minulle se merkitsee esimerkiksi sitä, että joudun panemaan toppahousujen päälle vanhan ajan kunnon pitkän hameen, hän sanoo.

Vaikka kalan terveellisyyttä ja keveyttä ihmisravintona onkin paljon markkinoitu ja tietoa saatu hyvin perille, vaikuttaa kalan menekkiin runsaasti myös toisenlainen tietämys.

- Joskus tuntuu siltä, että vaikka kaikki tietävät kalan olevan ihmiselle terveellistä, menee tieto esimerkiksi digoksiinien kielteisistä vaikutuksista perille paljon nopeammin.

- Käytännössä on niin, että meidän, jotka kalaa kuluttajille myymme, tulee osata vastata kaikkiin kiperiin kysymyksiin, jotka koskevat kalan laatua, Pirjo Salonen muistuttaa.


Palaa otsikoihin