Kalastajia ja kalataloutta

Meritaimen nousee taas Raumanjokeen kutemaan

Raumanjoki kulkee Unescon maailmanperintökohteen Vanhan Rauman ja kaupungin keskustan läpi ja laskee kanaalina mereen Satamalahdessa. Virtaaman perusteella Raumanjoki on puro ja sellaisenakin vain nelisen kilometriä pitkä. Uomaa on osittain perattu hyvin voimakkaasti, eikä siinä juuri ole suojapaikkoja kaloille. Silti siinä syksyllä 2004 havaittiin kutevia meritaimenia.

Taimenasiaa seurannut Rauman ympäristötoimi muistuttaa, että joen partaalla kulkija on Rauman historian alkulähteillä. Kaupunki kun lienee saanut nimensä juuri kapeasta salmesta eli raumasta, joka nykyään on Raumanjoki – vesiyhteys meren ja Äyhönjärven välillä. Tuon vesiyhteyden varrelle syntyi Rauman kaupunki. 
raumanjoki kutu

Kerrotaan, että Rauman luostarin munkit 1500-luvulla ovat kirkkopihan kiviltä pyydystäneet jokeen kutemaan nousevia lohikaloja. Joen pinta toki on ollut tuolloin neljä metriä nykyistä korkeammalla. Maan kuoren palautuminen jääkauden aiheuttamasta painumasta mataloittaa vesistöä yhä edelleen. Nousema on Rauman seudulla suurempaa kuin missään muualla Suomessa.

Meritaimen on mataluudesta huolimatta ryhtynyt jälleen nousemaan jokeen loka-marraskuussa, jolloin veden lämpötila on 4-6 astetta. Koiras kaivaa pyrstöllään joen pohjaan kutukuopan. Kuoppa on halkaisijaltaan 30-100 cm ja syvyydeltään 10-20 cm. Sellaisia voi tarkkasilmäinen nykyään taas havaita Raumanjoenkin rannoilta ja silloilta. Kudun jälkeen kala peittää kuopan. Poikaset kuoriutuvat seuraavana keväänä ja elävät joessa vielä kaksi vuotta. Ensimmäiselle merivaellukselle lähtiessään kalat ovat noin 20 cm:n mittaisia. Aikuinen kala palaa jokeen kutemaan. 

Raumanjoen meritaimenista otettujen DNA-näytteiden perusteella on arveltu, että joen taimenia voidaan pitää geneettisesti erillisenä kantanaan. Tutkimuksissa ilmeni, että poikasissa on kuitenkin selvästi nähtävissä Pohjanlahteen pohjoisempana laskevan Isojoen kannan vaikutus. Erillisen kannan olemassa olosta onkin sen takia toisistaan poikkeavia käsityksiä. 

Vuosina 2006 - 2008 Raumanjoen meritaimenia tutkittiin sähkö- koekalastuksin. Kesäkuussa 2006 Raumanjoesta sähkökoekalastettiin ensimmäiset taimenenpoikaset.  Tutkimuksissa selvisi, että Raumanjoesta pyydettyjen taimenten perimä poikkesi selvästi Rauman edustalle istutetusta Isojoen kannasta. Raumanjoen taimenta voidaan siis pitää omana kantana, mutta siinä näkyy Isojoen taimenkannan vaikutus.

Kun taimenten nousu kudulle Raumanjokeen havaittiin, sitä pidettiin sensaationa ja osoituksena Rauman edustan veden laadun kohenemisesta. Raumalle se merkitsee samalla uudenlaista nähtävyyttä, Niinpä joen tilaa suunnitellaan kohennettavaksi taimenkantaa ajatellen.
lohi kutee pikku

Samalla kun on löydetty uusi laji eli taimenet, on havaittu että vanhasta joen eläinlajista eli sorsista on niille vain haittaa. Linnut kun pyrkivät innokkaasti syömään taimenten mätiä.
Kaupungissa pohditaankin nyt, miten monille rakkaitten sorsien tuhoja uudelle taimenkannalle voitaisiin estää tai ainakin rajoittaa.

Palaa otsikoihin