Kalastajia ja kalataloutta

3.4.2015 12.04

Merimetso syö myös merkittäviä kalalajeja

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan merimetsot vähentävät kiistatta kalastajien ahven- ja kuhasaaliita. Saalisvähennys Saaristomerellä saattaa olla jopa 400-500 tonnia vuodessa.

RKTL:n tutkijat selvittivät merimetson ravinnon käyttöä vuosina 2010-2012. Jäänteitä tutkittiin tänä aikana pesimäluodoilta kerätyistä merimetsojen oksennuspalloista, tuoreoksennuksista sekä ammuttujen lintujen vatsoista.

 Tutkimuksen mukaan merimetsot söivät Saaristomerellä eniten ahventa, särkeä, kivinilkkaa, silakkaa, härkäsimppua, lahnaa, kiiskeä ja kuhaa. Näiden kalojen yhteinen osuus koko massasta oli lähes 90 prosenttia.

Selkämeren puolella puolestaan suurimmat lajit olivat silakka, kiiski, särki, ahven ja kivinilkka.

 Tutkimuksissa todetaankin, että tulokset osoittavat vääräksi sen yleisen käsityksen, että merimetsojen ravinto koostuisi pääasiassa kalastukselle merkityksettömistä kaloista.

 Vaikutusta kalastajien saaliiseen arvioitiin ainoastaan Saaristomerellä ja yhtenä vuonna, joksi tutkimuksessa valittiin vuosi 2010. Tutkijat vertasivat ahvenen ja kuhan merkitystä kalastajien saaliisiin vertaamalla tilannetta vuosiin ennen kuin merimetsot alkoivat voimakkaasti lisääntyä.

Tutkijat laskivat, että jos kuhasaaliin menetys kompensoitaisiin istutuksilla, nousisivat niiden kustannukset pelkästään kalojen ostohinnan mukaan puolesta miljoonasta miljoonaan euroon. Se on itse asiassa enemmän kuin ammattikalastajien kuhasaaliin arvo.

 Merimetsojen vaikutus kalansaaliisiin vaihtelee kuitenkin huomattavasti merialueiden välillä. Niinpä ahven ja kuha olivat kaikkiaan tärkeämpiä ravintokohteita Saaristomerellä kuin Selkämerellä.

 Saaristomeren puolella merimetsojen huhti-marraskuussa syömät ahvenet ja kuhat vastasivat noin kahtakymmentä-kahdeksaakymmentä prosenttia kalastajien ahven- ja kuhasaaliista.

Tutkijoiden mukaan yhden vuoden perusteella ei voi tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä, koska merimetsojen ravinto eri alueilla ja eri aikoina saattaa olla hyvinkin erilaista.

 Siitä huolimatta tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että ainakin osa kalastajien saaliissa viime vuonna havaituista muutoksista on nimenomaan runsastuneen merimetsokannan aiheuttamaa.

 Ahven ja kuha ovat selvästi runsastuneet ilmaston lämpenemisen ja Itämeren rehevöitymisen seurauksena mutta samoista muutoksista on hyötynyt myöskin merimetso.

 Tutkijoiden yhteinen johtopäätös on joka tapauksessa se, että merimetsojen ravinto ei koostu pääasiassa merkityksettömistä kaloista, vaan päinvastoin. Kokonaishaittojen tutkimista varten tarvitaan kuitenkin aiempaa pitkäjänteisempää ja monimuotoisempaa tutkimusta.