Kalastajia ja kalataloutta

4.3.2015 12.10

Kiellot ja rajoitukset pakottavat kalatalouden näpertelemään

Kuudenkymmenen vuoden toiminta kalatalousalalla ei ole saanut uuskaupunkilaista Juhani Salmista vakuuttuneeksi siitä, että suomalaisella kalataloudella menisi jatkossa hyvin.

- Meitä rasittavat ennen kaikkea erilaiset kiellot, rajoitukset ja määräykset. Kalataloutta ei pysty hoitamaan niin kuin se olisi järkevää, vaan nyt joudutaan lupien puutteen ja kiintiöiden takia näpertelemää aivan liian pienissä yksiköissä.
Salmisen mukaan kalankasvatuksessa ei taloudellisesti riittävän suuria laitoksia käytännössä pysty rakentamaan. Esimerkiksi ankeriaalla olisi taas kovastikin kysyntää, mutta Suomeen ei ole enää pitkään aikaan saanut tuoda poikasia ilman karanteenia Ruotsissa.

- Kaikenlaisia suunnitelmia on ollut itselläkin uusien kalalajien kasvattamiseksi, mutta näyttää siltä, että niitä ei pykäläviidakon takia pääse toteuttamaan. Se on sekä suomalaisen kalatalouden että kuluttajan kannalta todella haitallista, Salminen kiteyttää.

Jussi Salminen muistelee aloittaneensa kalastuksen poikasena isänsä kanssa jo 50-luvun puolivälissä. Se ei suinkaan ollut vain lapsen huvia, vaan Edväisissä asuneelle seitsenlapsiselle perheelle sillä oli taloudellista merkitystä.
jussi salminen

- Pääasiassa kalasteltiin pikkuverkoilla suomukalaa. Kalat myytiin sitten Uudenkaupungin, Rauman ja Porin toreilla, Salminen muistelee.

Elannon hankkiminen kalastamalla oli käytännössä täysipäiväistä työtä. Pohjaverkkopyynti oli raakaa käsityötä ja Poriin sekä Raumalle kalansaalis kuljetettiin myytäväksi linja-autolla, koska perheellä ei ollut omaa ajopeliä. Uuteenkaupunkiin ajettiin yleensä veneellä.

Silakkaverkoista siirryttiin sitten 60-luvun alkupuolella silakkarysiin. Tällöin kalastuksen luonne muuttui selvästi ammattimaisempaan suuntaan. Koukkupyydyksiä ei tuohon aikaan juurikaan käytetty. Toki madetta pyydettiin talvella koukuilla, samoin haukea kevätpuolella. Käytössä oli lokalahtelaisen veneentekijän Jonne Rantasen rakentama vajaan yhdeksän metrin mittainen paatti. Kun kalastuksesta vähitellen tuli yhä merkittävämpi perheen elinkeino, vuokrattiin olkikattoinen suolaamo, johon säilöttiin maustesilakkaa. Ennen kaikkea vaspuuki tunnettiin laajalti.
jussi salminen (2)
Kalastusta varten rakennettiin erityinen verkkotarha. Työtä oli paljon, sillä verkkojen painoinakin käytettiin vielä niin sanottuja porhonkiviä. Kalastuksessa siirryttiin taas aivan uuteen tilanteeseen, kun sitä varten päädyttiin ostamaan troolari Ruotsista, Göteborgista. Kauppa tehtiin 70-luvun alussa. Tammesta rakennettu Milton-alus oli hyvin merikelpoinen, mutta sen navigointivarustus oli varsin niukka.

- Se oli pääasiassa pohjatroolausta, joka edellytti sileää pohjaa, jossa ei saanut olla suuria kivenlohkareita eikä muitakaan esteitä.

Milton pantiin lopulta myytiin ja Ruotsista haettiin uusi, selvästi isompi 24-metrinen uusi troolari. Alukset vaihtuivat myöhemmin useaan otteeseen Kalastuselinkeinoon tuli aivan uudenlaista särmää, kun Salminen rakensi kalanviljelylaitoksen Velkualle.

- Se tapahtui hieman vahingossa. Kaivoin kuoppaa Lintuluodon kärjessä, mökillä. Kun kuoppaan sitten tuli vettä ja syntyi lammikko, ryhdyin miettimään, että voisiko siinä kasvattaa kaloja.

Koemielessä ostettiin syksyllä kirjolohen poikasia. Ensimmäinen yritys kuitenkin päättyi täyteen katastrofiin, sillä pumppu oli mennyt omistajien tietämättä rikki ja kaikki koekalat kuolleet.

Kalankasvatus lisääntyi kuitenkin vähitellen kalastamisen ohella 80-luvun loppupuolella. Velkualta ostettiin toinenkin paikka ja viljely siirtyi myöskin Korppooseen valmiin laitoksen oston myötä.

- Se oli sellaista aikaa, että Suomessa oli kirjolohen kasvatus alkanut hyvin laajalla rintamalla. Se ei kuitenkaan läheskään kaikilta onnistunut ja laitoksia tuli nopeassa tahdissa myyntiin.

Ensimmäinen kalafirman Ruotsin osto-operaatio tapahtui hänen mukaansa sellaisen tuttavan kautta, joka oli ollut Ruotsissa kalankasvatuslaitoksen hoitajana.
jussi salminen jussin silli
-Myyjä oli sitten perua, kun kävi ilmi, että me olimme koko ajan puhuneet kruunuista, mutta hän tarkoitti Suomen markkoja .

Neljän vuoden periodin aikana kalankasvatus lisääntyi erittäin voimakkaasti. Laitoksia oli tällöin Ruotsissa, Imatralla, Hollolassa,Kankaanpäässä, Kustavissa, Korppoossa ja Houtskärissä. Laitokset tuottivat kirjolohta, Ruotsissa myös nieriää. Imatralla Salminen aloitti ensimmäisenä Suomessa sammen kasvatuksen.

- Olihan se melkoisen vilkasta puuhaa. Meillä oli silloin Saaristomeren Kalan palveluksessa satakunta ihmistä ja lisäksi pari Japanista tullutta mädin ostajaa, Jussi Salminen muistelee. Yhdeksänkymmenluvun lama katkaisi lupaavasti alkaneen kehityksen ja koko kalankasvatustoiminta olisi saattanut sukeltaa, ellei, taas kerran hieman yllättäen, olisi syntynyt kauppasuhteita Neuvostoliittoon.

- Venäläiset etsivät Suomesta kalantoimittajaa ja päätyivät sitten Saaristomeren Kalaan. Se oli ratkaiseva asia koko bisneksen menestymistä ajatellen, Salminen sanoo.

Itäkauppaa seurasivat jälleen uudenlaiset kuviot. Luxemburgilainen rahoitusyhtiö otti yhteyttä ja halusi ostaa uuskaupunkilaisfirman Suomessa olevat laitokset.

- Kauppaa veivattiin puolisen vuotta, kunnes päädyin myymään. Vain Pyhämaan laitos jäi itselle, samoin pieni osuus toimintaa jatkaneesta yhtiöstä, Salminen sanoo.
Myöhemmin hän osti omalle firmalleen takaisin kaupassa menneet kiinteistöt.

Oma osakemäärä lisääntyi myös tätä kautta

Kaiken kaikkiaan kalankasvatusvaihe ehti luoda Suomeen kokonaan uudenlaisia toimintatapoja ja tuoda valikoimaan uusia kalalajeja.

Saaristomeren Kalan aikana ryhdyttiin Imatralla kasvattamaan mm. sampia. Muita uusia ja eksoottisia kasvatettavia olivat nieriä, ankerias sekä harjus.
jussi salminen + sampi
Kalankasvatuslaitosten myymisenkään jälkeen pitkän linjan kalatalousmies ei ole jäänyt lepäämään laakereilleen, vaan pyörittää nyt kala-alan yritystä nimeltään Polar Fish Oy jatkaa toimintaa edelleen Uudessakaupungissa, jonne on perustettu Suomen ainoa sillitehdas, silliä käsittelevä ja jatkojalostava kalalaitos.

Venäläiset yhteistyökumppanitkin ottivat yhteyttä ja pyysivät mukaan suunnittelemaan Sahalinin saarelle rakennettavaa, lohenpoikasia tuottavaa kalankasvatuslaitosta.

Juhani Salminen on ehtinyt toimia kalastusajalla kuutisenkymmentä vuotta ja saanut työstään harvinaisia tunnustuksia. Tasavallan presidentti on nimittänyt hänet kalatalousneuvokseksi ja hän on saanut viljelytoiminnastaan Ruotsissa yrittäjäpalkinnon, vaikka onkin kokonaan suomalainen.

Palaa otsikoihin