Kalastajia ja kalataloutta

3.4.2015 12.00

Karisiian mädin keruu tuntuu yhä järkevältä

Kyllä minulla itselläni olisi halua jatkaa työtä. Se tuntuu erittäin mielekkäältä, vaikka käytännön toteutus onkin joskus aika hankalaa, koska kaikki keskittyy parin viikon aikaan syksyllä. Näin sanoo raumalainen kalastaja Jarno Aaltonen, joka useana on ollut mukana keräämässä karisiian mätiä.
mäti putkessa karisiika

Hänen lisäkseen viisi kalastajaa on jo aiemmin Pyhämaassa sitoutunut kalastamaan karisiikoja mädin saamiseksi. Kyseiset kalastajat ovat Seppo Lamberg, Erik Johansson, Hannu Luotonen, Pauli Lehtonen ja Juha Johtela.
Kalastajat toimittavat mädin haudottavaksi Pyhämaan hautomoon ja vastakuoriutuneet poikaset istutetaan takaisin kutualueille. Kalastajien kesken on luotu verkosto, jotta koiras- ja naaraskalat pystytään lypsämään mahdollisimman tehokkaasti.

Hankkeessa korvataan kalastajille hylkeiden mahdollisesti aiheuttamat pyydysvahingot. Yksi verkko- ja rysäkalastaja kokeilee hyljekarkottimien toimivuutta kutualueiden suojaamiseksi hylkeiden saalistukselta. Lisäksi hankkeessa selvitetään mahdollisuudet perustaa karisiiasta emokalasto, jotta tulevaisuuden täydennysistutuksiin on saatavilla riittävästi paikallisia karisiikoja.
karisiika

Lähialueilla jo toteutettu karisiian mädin haudonta on houkutellut myös Raumanmeren kalastusaluetta kantamaan kortensa kekoon karisiikakantojen vahvistamiseksi. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen myöntämän määrärahan, sekä omarahoituksen avulla aloitettiin syksyllä 2012 hanke karisiian mädin keräämiseksi ja hautomiseksi.

Mädin keräämisen toteuttajaksi saatiin kalastaja Jarno Aaltonen, jolla on jo useamman vuoden kokemus asiasta. Lisäksi muutamien Rauman edustalla ahkerasti kalastavien kanssa sovittiin, että mikäli sopivaa karisiikaa merestä nousee, voitaisiin näiden kalojen mätiä ostaa haudottavaksi.
ELY-keskuksen toiveesta kaikilta kaloilta otettiin dna-näyte mahdollista kannanselvitystä varten. Mätiä saadaan yleensä talteen suhteellisen rajoitetusti.

-Eihän se suuri määrä ole, mutta yhtenä syynä varmasti pitää vuodenaikojen muuttumista. Kun on leuto syksy, kutu ajoittuu pitkälle aikavälille. Se on vähän sellaista kyttäämistä. Karisiika on ehkä vain viikon siinä tilassa, että mätiä voi lypsää, Aaltonen sanoo.

Toinen merkittävä syy on hänen mukaansa hylkeiden runsaus, joka vaikuttaa siian käyttäytymiseen. Mätisaaliit eivät ole olleet kovin runsaita muillakaan.
- Mielenkiintoista ja mielekästä työtä, joka kuitenkin odotuksineenkin kestää vain lyhyen tuokion. Korvausta pidän ihan kohtuullisena, vaikka karisiian mädin keräysaikaan ei juuri muuta voi tehdäkään eikä pienillä karisiioillakaan juuri markkinoita ole, sanoo Aaltonen, jonka ominta aluetta on Kukolansalmi.
-Sekin on kyllä kutupaikkana paljon huonontunut lähinnä ihmisen takia. Kyllä siika siellä vielä kutee, mutta määrät ovat vähentyneet, Aaltonen toteaa.
Karisiian mätiä hän muistelee saaneensa vaihtelevasti , joskus reilun kilon ja suurimmillaan vajaat kolme. Karisiikaa verkolla pyydettäessä saattaa sivusaaliina joskus nousta ahvenia.
ahven
Ahvenet kuuluvatkin rehuksi ja massaksi menevien särkien ohella Aaltosen normaaliin, karisiian ulkopuoliseen kalavalikoimaan, kuten myös hauet.


Palaa otsikoihin