Kalastajia ja kalataloutta

2.3.2015 16.08

Kalaa tulisi syödä ainakin kaksi kertaa viikon aikana

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira pitää kalaa erityisen suositeltavana ravintona, jonka käyttöä tulisi lisätä. Viraston mukaan kala sisältää terveellisiä rasvahappoja, useita vitamiineja ja kivennäisaineita sekä huomattavan paljon proteiinia. Erityisen hyvä kala on Omega-3 rasvahappojen ja D-vitamiinin lähteenä.
siikaonki kevät
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksen mukaisesti kalaa tulisikin syödä ainakin pari kertaa viikossa. Samalla se suosittaa, että kalalajeja kannattaisi käyttää vaihdellen. Erityisen tärkeänä asiantuntijat pitävät suomalaisten D-vitamiinien saantia, sillä auringosta sitä ei näillä leveysasteilla saada riittävästi kesäkuukausia lukuun ottamatta. Vaikka kalaa pidetään ylipäätään erinomaisena D-vitamiinin lähteenä, siltikään ei ole samantekevää mitä kalalajeja kannattaa syödä.

Lähes kaikki kalat, rasvapitoisuudesta riippumatta, sisältävät runsaan määrän D-vitamiinia. Käytännössä jo yhdestä kala-ateriasta saa suositeltavan päivittäisen D-vitamiiniannoksen. Kalalajeilla on kuitenkin keskinäisiä eroja. Erityisen runsaasti D-vitamiinia sisältävät kuha, siika ja silakka. Seuraavaksi tulevat lahna ja muikku ja kirjolohi. Tutkijat huomauttavat myös, että kalan sisältämä D-vitamiini on hyvin imeytyvä D-3-muotoa.

D-vitamiinin tarpeellisuus tunnustetaan. Se edistää luuston normaalia kasvua ja kehitystä, kun se puute taas saattaa aiheuttaa luustosairauksia, esimerkiksi osteoporoosia. D-vitamiinilla katsotaan olevan yhteys elimistön hyvään puolustuskykyyn, lihasvoimaan ja fyysiseen suorituskykyyn. Hyvä D-vitamiinitila toisaalta saattaa ehkäistä sydän- ja verisuonitautien syntyä.

Hardwardin yliopiston tutkijat arvioivat, että yksi-kaksi kala-ateriaa viikossa sisältävä ruokavalio vähentää sydäntautikuoleman riskiä jopa kolmanneksella. Lisäksi pidetään mahdollisena, että tuollainen ruokavalio saattaisi ehkäistä myös aivohalvausta, masennusta ja Alzheimerin tautia. Nämä terveelliset vaikutukset ovat seurausta siitä, että kala on hyvä proteiinin lähde, muutamista lajeista saa runsaasti juuri D-vitamiinia ja kalaa pidetään myös merkittävänä seleenin lähteenä.

Ennen kaikkea kalan terveyshyödyt juontuvat kuitenkin kahdesta kalassa olevasta omega-3-rasvasta. Tutkijat ovat jossain määrin eri mieltä siitä, onko vain omega-3-rasvoilla merkitystä vai pitäisikö omega-3-rasvojen ja omega-6-rasvojen suhteeseen kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Jotakuinkin samaa mieltä ollaan kuitenkin siitä, että rasvainen kala on terveellisempää. Tutkijat uskovat , että terveysvaikutukset riippuvat lähes varmasti siitäkin, miten kala valmistetaan. Sydämelle terveellisiä vaikutuksia uskotaan saavutettavan parhaiten syömällä joko grillattua kalaa tai uunikalaa.

Elintarvikevirasto Eviran ja monien asiantuntijoiden mielestä kalan hyödyllisyys voittaa useimmissa tapauksissa haitat, joita myöskin on löydetty. Etenkin ravintoketjun huipulla eläviin petokaloihin saattaa kerääntyä epäpuhtauksia. Turvallisuuden kannalta parhaana neuvona pidetäänkin sitä, että kannattaa syödä monia eri kalalajeja siltä varalta, että jotkut niistä sisältäisivät poikkeuksellisen runsaasti jäämiä.
veli-matti rantamaa
Terveellisyysasiantuntijoiden ja ympäristönsuojelijoiden tavoitteet eivät läheskään aina ole saman suuntaisia. Esimerkiksi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on antanut kalan syöntiin muutamia poikkeuksia, esimerkiksi sellaisen, että lapset, nuoret ja hedelmällisessä iässä olevat voivat syödä vain yksi-kaksi kertaa kuukaudessa isoa silakkaa, jolla tarkoitetaan perkaamattomana yli 17 senttimetrin mittaista kalaa. Samalla tavalla suhtaudutaan varovaisesti Itämerestä pyydettyyn loheen ja taimeneen.

Sisävesialueiden kalaa päivittäin syöviä suositellaan vähentämään elohopeaa keräävien petokalojen käyttöä. Rajoituksiin ja ohjeisiin yleensäkin kannattaa suhtautua harkiten. Virasto muistuttaa esimerkiksi, että silakkaa, Itämerestä pyydettyä lohta tai taimenta ja sisävesien petokaloja voi syödä ajoittain esimerkiksi kesäaikaan runsaastikin, kunhan vastaavasti tasapainottaa ja rajoittaa niiden nauttimista vuoden mittaan.

Se muistuttaa myös, että suuren osan rasvaan kertyneistä haitallisista aineista voi poistaa nylkemällä kalasta nahka ennen ruoan valmistusta. Elintarvikevirasto Evira muistuttaa, että kuluttajien ei tarvitse olla huolissaan kasvatetun kalan haitallisista lääkeainejäämistä Suomessa, sillä esimerkiksi antibiootteja käytetään nykyään vain murto-osa aiempaan verrattuna.

Evira, Terveyden ja hyvin voinnin laitos sekä ympäristöjärjestö WWF ovat yksimielisiä kuitenkin siitä, että kalojen terveellisyys- ja ympäristövaikutukset riippuvat useista eri tekijöistä. Kalan vierasainepitoisuudet vaihtelevat kovasti pyyntipaikan, kalalajin ja jopa yksilöiden välillä, muistuttaa Eviran tutkimusprofessori Anja Hallikainen.
hylje
WWF:n suojeluasiantuntija Matti Ovaska puolestaan sanoo, että kestävä pyynti riippuu kantojen suuruudesta, pyyntimenetelmistä ja kalan koosta.

- Ympäristösyystä kannattaa suosia lähivesiemme tuttuja kaloja, joita ovat esimerkiksi silakka, ahven ja särkikalat, sanoo Ovaska.

 Suomalaisista kalalajeista esimerkiksi muikkua ja kuhaa pidetään lajeina, joita voi syödä vaikka joka päivä. Turska kuuluu myös suositeltavien kalojen listalle. Samanlainen suositeltava kala on merestä pyydetty ahven.

Palaa otsikoihin