Kalastajia ja kalataloutta

13.2.2015 15.33

Hoitokalaakin voidaan menestyksellä jalostaa

Säkylän Pyhäjärvestä käytiin pari-kolme vuosikymmentä sitten sota, joka tavallisuudesta poiketen ei jättänytkään jälkeensä sekasortoa ja tuhoa. Niiden asemesta syntyi Pyhäjärven suojeluohjelma, joka on jo 19 vuotta turvannut upean järven tilaa, kalastoa ja rapukantaa.

Vesisodaksi nimitetty kiistatilanne syntyi käytännöstä Turun kaupungin vedentarpeesta. Se joutui pakkotilanteessa etsimään  uusia vesilähteitä ja näki yhtenä kaukaisena mahdollisuutena toisen maakunnan puolella sijaitsevan Pyhäjärven.

Suunnitelmat herättivät Pyhäjärven lähialueella laajaa vastustusta.Turkua vastustaneeseen rintamaan yhtyivät niin erilaiset aseveljet kuin kunnat, teollisuus, maatalous ja virkistyskäyttäjät. Järven tilaa ryhdyttiin tutkimaan. Vesialueen tilan seurannasta ja tutkimisesta puolestaan syntyi pysyvää toimintaa eli käytännössä ensin suojeluohjelma ja sitten Pyhäjärvi-instituutin vesistötoimiala, muistuttaa vesistötoimialan päällikkö Anne-Mari Ventelä.

Elintarviketoimialan päällikkö Marko Jori puolestaan muistuttaa , että Pyhäjärven välittömässä tuntumassa sijaitsee Suomen oloissa poikkeuksellisen merkittävä elintarviketeollisuuden keskittymä.
-Alueen elintarvikeyrityksistä puolisen tusinaa on oman alansa kärkiyrityksiä Suomessa. Maa- ja metsätalous jatkojalostuksineen merkitsee alueella rahassa vajaa miljardi euroa, Jori laskee.

Elintarvikeala vilisee kuluttajillekin tuttuja nimiä, osa yhä toimivia, osa vuosien takaa: Apetit Oyj, Sucros Oy, HK Ruokatalo Oyj, Länsi-Kalkkuna, Mykora Oy ja niin edelleen.

Ammattikalastajia ja kasviosaamista

Nuottaus ja rysäpyynti tuovat Pyhäjärvestä yhteensä vuosittain noin 500 000 kiloa kalaa, pääasiassa ahventa ja muikkua. Saalis tuo elannon yli kahdellekymmenelle ammattikalastajalle ja on synnyttänyt parikin jatkojalostusyritystä.

Säkylän Pyhäjärvellä ammattikalastajat saavat nykyään suurimman osan tuloistaan rapukaupasta. Täplärapujen istutukset ovat tuoneet toivottua arvonlisää vesistöjen saaliiseen.

Täplärapuja järvestä pyydetään noin 400 000 kpl vuodessa. Niiden ympärille on kasvanut liitännäiselinkeinoja, kuten ravustus- ja ruokamatkailua majoituksineen.

-Ravun ekologinen rooli on kuitenkin yhä epäselvä ja tutkimustulosten valossa jopa kiistanalainen. Rapukantoihin vaikuttavat tekijät tunnetaan huonosti, Ventelä muistuttaa

Meneillään olevassa rapuhankkeessa analysoidaankin rapuun liittyvät luonnontieteelliset ja taloudelliset taustatekijät.

Niiden pohjalta tunnistetaan ja kuvataan raputalouden uhat, mahdollisuudet ja skenaariot muuttuvassa ilmastossa.

Hoitokalaakin voi jalostaa

Pyhäjärvi-instituutti on koko olemassaolonsa ajan pyrkinyt parantamaan järven veden laatua ja onnistunutkin siinä. Yhtenä jatkuvana keinona on pidetty niin sanottua hoitokalastusta, jolla vähennetään roskakalojen määrää. Tällaisia kaloja ovat ennen kaikkea kiiski, kuore ja särjet.

-Tälläkin alueella on löydetty mielenkiintoisia yhteistyökuvioita. Paikallinen kalanjalostusalan yritys tuottaa särjestä kalapihvejä, jotka on otettu vastaan hyvin, Marko Jori sanoo. Kolvaan Kala Oy:n valikoimiin kuuluvat muikkujen ja rapujen ohella myös kalapihvit ja -pullat, joita valmistetaan kalamassasta. Kalayhtiön omistaja Jouni Aaltonen hoiti aiemmin järven hoitokalastusta ja kiinnitti huomionsa näin saatavaan , vajaasti hyödynnettyyn kalaan.

-Teemme kalamassaa mm. särjestä, ahvenesta ja hauesta. Siitä valmistetaan sitten erilaisia kalatuotteita. Liiketoimintana se on vielä pientä, mutta kasvamassa, joten uusiakin suunnitelmia yhtiöllä jo on, Aaltonen sanoo Tuhannen mökin Pyhäjärvi.

Säkylän Pyhäjärvi, jonka tuntumassa instituutti sijaitsee, on yksi Suomen 39 Pyhäjärvestä. Sillä on pinta-alaa kaikkiaan yli 155 neliökilometriä, jolla se on Suomen järvien pinta-alatilastossa sijalla 29. Järven vesien osuus koko valuma-alueesta on kuitenkin yli neljännes, millä Säkylän Pyhäjärvi sijoittuu suurjärvien tilastossa sijalle kaksi.Järveä seurataan poikkeuksellisen tiheästi, se on edelleen kirkasvetinen ja se tunnetaan virkistystekijöiden ohella sekä täpläravuistaan että muikkujen nuotta- ja rysäpyynnistä.Pyhäjärven humuspitoisuus on pysynyt vähäisenä ja järveä säännöstellään. Säkylän Pyhäjärvessä ei ole laajoja syvänteitä, mutta sen ulappa on Suomen järvien toiseksi suurin Oulujärven Ärjänselän jälkeen. Mökkejä lasketaan olevan yli 1000.

Jättihauki lienee kalavale

Suurkalatilastoissa esiintyi aikanaan Suomen suurimpana haukena, painoltaan 25,5 kiloa, Pyhäjärvestä vuonna 1905 saatu hauki. Se oli tarinan muukaan ammuttu rannalta luodikolla. Lähteitä pidetään kuitenkin epävarmoina.


Palaa otsikoihin